9.12.2018

17.3 Terveys edellä

Minulla on ollut koko viikon mieli hieman maassa tuon kehityskeskustelun jälkeen. Olen jotenkin todella pettynyt lisätöiden ehdottamiseen. En yleensä loukkaannu mistään, mutta nyt olen tietyllä tavalla loukkaantunut. 

Mielestäni olen ollut todella avoin sairastumisen suhteen niin kauan, kunnes löysimme minulle nykyisen työtehtävän. Luulin, että asia oli selvä, etten voi millään tavalla työskennellä vanhassa tiimissä. Työterveyslääkärikin oli silloin sitä mieltä, siksi työnkuvaa muutettiin.

Terveys edellä

Olen aina tehnyt mielelläni kaikenlaisia työtehtäviä ja teen nytkin, mutta terveyttäni en enää riskeeraa. Voisihan se olla, että paluu osittain entiseen ei avaisi mitään haavoja. Ja ehkä pohtisin asiaa eri tavalla, jos olisin voinut hyvin jo vuosia. Mutta nyt on kulunut liian vähän aikaa siitä, kun olen saanut asiat järjestykseen.

Tässäkin huomaan muuttuneeni, kuten tuossa arjen oivalluksia kohdassa kirjoitin. Entinen minä olisi vain nyökytellyt ja ottanut nuo tehtävät vastaan mitään mukisematta. Järjestellyt työt siten, että kaikki sujuu hyvin aikatauluissaan työn paljoudesta riippumatta. Ihana huomio omasta kehityksestä tässä kohtaa!


Neljä vuotta täysromahduksesta

Tänään on kulunut neljä vuotta täysromahduksesta. Osaan jo ajatella tapahtuneita ilman vihan tunteita. Nämä neljä vuotta ovat menneet todella nopeasti. Muistan, kun selvitin tapahtuneita asioita ja harkitsin todellisia oikeustoimia. Silloin minulle tuotiin esiin, että terveyden kannalta ei kannata lähteä käräjille. Käräjät voivat viedä mahdollisesti jopa kaksi vuotta, enkä sen aikana tulisi pääsemään eteenpäin elämässäni. Terveys voisi jopa pahentua kyseisenä aikana. Silloin kaksi vuotta tuntui todella pitkältä ajalta, lähes ikuisuudelta. Onneksi en lähtenyt noin radikaaliin toimiin.

En olisi osannut kuvitellakaan, että nykytilaan päästäkseni aikaa kuluisi neljä vuotta. Silloin en osannut kuvitella asioita edes päivää pidemmälle. Mutta onneksi näin, sillä olen oppinut itsestäni todella paljon ja näen elämän nykyään erilaisin silmin.




2 kommenttia: