Töistä lähtiessäni olen ollut tyytyväinen päivän suorituksiin. Olen
saanut paljon aikaiseksi työpäivien aikana. Aamuisin aamutoimia tehdessäni olen
jo miettinyt, mistä työtehtävästä aloitan päiväni.
Voimakas työimu
Melkein pelästyin tajutessani miten viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet.
Olen suorittanut arkea niin töissä kuin kotona. Olen tavallaan löytänyt entisen
työminäni, joka on saanut mielihyvää urakkavauhdilla työskentelystä. Työimu on
ollut voimakasta mielekkäiden työtehtävien vuoksi. Tunnetusti kiireinen työympäristö
on napannut minut mukaansa. Olen suorittanut aamusta iltaan. Olen huomaamattani
palannut siihen suorittamisen rytmiin, millainen se oli ennen romahdustani.
Tasapainon etsiminen
Jotenkin pelottavaa, kuinka huomaamatta tämä on tapahtunut. Ja vielä
pelottavampaa on huomata, millaista mielihyvää tuo suorittaminen on minulle
tuottanut. Toisaalta on hieno huomata, että olen ollut tyytyväinen työhöni. Nyt
pitäisi vain nauttia työtehtävistä ajautumatta vauhtiin ja suorittamiseen.
Löytää sellainen sopiva tasapaino.
Pistää kyllä mietityttämään,
että olenko riippuvainen vauhdista ja suorittamisesta. Niin hyväntuntuiset
työviikot ovat takana.
Onneksi istahdin perjantaina sohvalle ja pysähdyin hetkeksi. Täytyy
nyt tietoisesti välttää suorittamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti