27.7.2018

15.8 Masennuspäiviä


Nyt on meneillään kesäloman viimeinen viikko. Kaikkea kivaa olen loman aikana tehnyt perheen kanssa. Olen myös nähnyt paljon ystäviä ja viettänyt heidän kanssaan aikaa.

Hienosta lomasta huolimatta masennus on jostain syystä hiipinyt pikkuhiljaa ns. päälle. Mitään syytä en keksi, että miksi. Tai eihän masennusta sairastavalla välttämättä ole mitään syytä, milloin masennus vie mukanaan. Se vaan kuuluu tähän sairauteen.

Itsetunto laski nollaan

Masennusjakso alkoi levottomilla öillä. En pystynyt nukkumaan kokonaista yötä mieheni vieressä. Heräsin aina alkuyöstä enkä saanut enää nukutuksi, sillä mieheni hengityksen äänikin häiritsi. Jouduin monena yönä siirtymään toiseen huoneeseen nukkumaan.

Itsetunto laski nollaan hujauksessa. Yhtäkkiä en omasta mielestäni osaa mitään. Teen mielestäni aina kaiken väärin. Olen huono äiti. Kukaan ei tykkää minusta. Tuntuu yksinäiseltä. Loukkaannun joka asiasta ja olen tosi herkkä kyynelehtimään. Olen mielestäni ruma ja lihava. Näen kaikki asiat negatiivisesti. Ei huvita myöskään tehdä mitään. Ja kun en tee mitään, morkkaan itseäni entistä enemmän. 

En näe tulevaisuuteen. Mieheni suunnittelee kaikenlaista, mitä tulevina vuosina voitaisiin tehdä. En jaksa ajatella mitään, enkä innostu mistään hänen ehdottamista asioista. Keskustelu kanssani on aika yksipuolista. Kun toinen kysyy, että mikä minua vaivaa, suutun siitäkin. En osaa selittää, kun oikeasti on sellainen tunne, että ei minua mikään vaivaa. Kaikki on vaan päin peetä.


Masennusjakso kesti muutamia päiviä

Kun viimein ns. ”romahtaa” ja itku muuttuu mieltä puhdistavaksi ja vapauttavaksi, tajuaa kaiken johtuneen masennuksesta. Kun masennus on päällä, en vaan tunnista sitä silloin. Vasta kun olen jaksosta selvinnyt, ymmärrän tapahtuneen. Masennusjakso kesti muutamia päiviä.

Nuo yllä kirjoittamat tunteet ovat masennuksen aikana niin todellisia. Ne tuntuvat kuuluvan omaan elämään. Ei noissa tunteissa oikeasti ole mitään järkeä, eikä tuollaiset ajatukset normaalisti mieltäni vaivaa. En ole yksinäinen, en ruma enkä lihava. Osaan tehdä asioita ja mieheni suunnitelmat tulevasta kuulostavat hyviltä.

Nyt taas kaikki on hyvin

Nyt olen päässyt yli tuon vaiheen ja nukkunut pari yötä tosi hyvin. Mieli on normaali ja olen taas oma itseni. Olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, että onko normaalia, että näitä masennuspäiviä tulee lääkityksestä huolimatta. En ole löytänyt mitään vastauksia. Työterveyslääkäriin pitäisi mennä elokuussa taas tarkistuskäynnille. Täytyy muistaa kysyä lääkäriltä tätä. Ai niin, sain kutsun yrittäjäkurssin haastatteluun!



2 kommenttia:

  1. Heippa, Olen lukenut jonkin verran krjoituksiasi ja osa asioista kuulostaa hyvinkin tutulle.

    Itselläni todettiin työuupumus 2017 elokuussa, eli vuosi sitten. Minulla se ei ollut kuitenkaan päässyt vielä kovin pahaksi ja masennus diagnoosilta vältyttiin. Sain kuitenkin lääkkeitä ja sairauslomaa.

    Niin kuin sinunkin kirjoituksistasi selviää, toipuminen on pitkä ja kivinen tie, välillä ajatellaan että nyt tämä on selätetty ja välillä tullaan alas ja lujaa.

    Tällä hetkellä käyn työssä, jaksaminen ok, mutta olen taas huomannut liian stressin ottavan valtaa :( Olen kovasti jo alkanut ajattelemaan täysin uran vaihtoa, koska tuntuu siltä että keho ei vaan kestä enää paineita samalla tavalla kuin ennen ja jos mielii jatkaa asiantuntija / päällikkö tasolla ei paineilta voi välttyä.

    Olen kirjoittanut blogini alussa hieman tilanteestani jos haluat käydä lukemassa sen https://lustforlife.blogi.net/blog/1/blogin-alku/

    Oletko jo palannut töihin kesälomilta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi. Kyllä, toipuminen on pitkä ja kivinen tie. Monta kertaa mennään ylös ja sitten lujaa alas. Kuten kirjoititkin, paineita ei enää kestä entiseen tapaan. Kesälomalta olen palannut töihin ja viikko töitä on takana. Melko pehmeä lasku on ollut kesän jälkeen, kun "puoli Suomea" on vielä lomilla.
      Toivottavasti olet itsekin saanut lomailla ja kerättyä voimia tulevaan syyskauteen. Kaikkea hyvää sinulle ja jaksamisia!

      Kiva että laitoit blogisi linkin, käyn lukemassa kirjoituksiasi :)

      Poista