10.3.2018

14.14 Minussa ei ollutkaan vikaa


Välillä minulla on huono olla töissä. Entiset alaiseni jatkavat samaa ”touhua” kuin ennenkin. Huono käytös, jatkuva valittaminen ja tyytymättömyys huokuvat yli tiimin rajojen. Se vaikuttaa minuun edelleen henkilökohtaisesti. Olen yrittänyt olla välittämättä, mutta se on vaikeaa. 

Seuraajastani näkee, että hän on uupunut. On huojentavaa huomata, että minussa esimiehenä ei ollut mitään vikaa. Pyysin itse apua useasti ylemmältä taholta, sitä saamatta. Asioihin ei puututtu, eikä minulla ollut mitään ”valtaa” saada tiimiä aisoihin. Toivottavasti seuraajani tulee saamaan apua ylemmältä taholta. En voi käsittää, että työelämässä hyväksytään tällainen vuodesta toiseen. Harmittaa seuraajani puolesta hirveästi.



Diagnoosi: Traumaperäinen stressihäiriö esimiestyöstä
Diagnoosini on lähiaikoina pistänyt minut vihaksi. Olen tuon diagnoosin vuoksi joutunut luopumaan työstä, jota rakastin. Työstä, jossa olin tosi hyvä. Työstä, josta sain tyydytystä. Vaikka olen kirjoittanut paljon uupumisesta, stressihäiriöllä on ollut siinä iso päärooli. Yritin kolme vuotta palata työhöni takaisin siinä useasti epäonnistuen. 

Lopullinen syykin sitten selvisi: Traumaperäinen stressihäiriö esimiestyöstä. Lääkäri vielä korosti, että en voi toimia esimiehenä juuri tässä työpaikassa. 

Tämä pistää näin jälkikäteen vihaksi. Voisiko tässä olla sittenkin se syy, miksi työt ei vaan maistu minulle?

6 kommenttia:

  1. Meillä on taas yt-neuvottelut ja aiemmat asiat ahdistavat. Erityisesti se, miten minun uupumiseeni suhtauduttiin pari vuotta sitten. Eikä ketään kiinnostanut, kun kollega uupui myöhemmin. Olen tehnyt pitkään töitäni jotenkin konemaisesti, ilman suurempia intohimoja, mutta en ole poiskaan osannut tai uskaltanut lähteä. No nyt voi luuta lakaista. Vaikka järki sanoo, ettei tässä ja nyt ole syytä ahdistua, vielä ei ole tehty ratkaisuja, olen varautunut siihen, että jotain kamalaa tapahtuu kuitenkin. Tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työelämän uupumiset ovat niin yleisiä. Harmi, että niihin ei osata suhtautua oikein. Ns. jälkihoitokin työpaikalla mielestäni vaatisi parannuksia. Uupumisesta toipuminen saattaa kestää vuosia. Yt-neuvottelut eivät ole kivoja. Toivottavasti selviät suuremmalta ahdistukselta ja saat halutessasi jatkaa töitä. Voimia sinulle!

      Poista
  2. Kiitos sinulle tästä blogista. Löysin sen, kun itse putosin pohjalle ja jaksoin viimein avata läppärin. Olen saanut blogistasi paljon apua ja paljon voimaa vielä alkutekijöissään olevassa toipumisessa. Tuttuja tunteita, oireita, ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä. On hienoa kuulla, että blogistani on ollu apua. Oikein paljon voimia sinulle toipumiseen!

      Poista
  3. Samat sanat kuin edellisessä kommentissa. Kiitos tästä blogista. Tämä toimii hyvänä vertaistukena ja auttaa hahmottamaan tätä koko prosessia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä. On ihana kuulla, että blogistani on ollut apua. Oikein paljon voimia toipumiseen!

      Poista