30.1.2017

3.7 Yksinäinen olo

Tuntui yksinäiseltä. Mies lähti aamuisin töihin ja lapset kouluun. Eniten harmitti, että minulla ei ollut ketään, jolta olisin saanut vertaistukea. En tuntenut ketään, joka olisi vetänyt itsensä näin piippuun kuin minä. Miten kauan kestää parantua? Miten pystyn palaamaan töihin? Vai palaanko enää sinne ollenkaan? Tuleeko minusta koskaan työkykyistä? Näkeekö minusta sitten ulospäin, että syön lääkkeitä? Turvottavatko lääkkeet? Olin yksin näiden kysymysten kanssa.

Näihin kysymyksiin aloin jälleen etsiä tietoa netistä. En löytänyt kysymyksiini vastauksia.

Musiikista toivoa ja voimaa

Silti tunne, että olen yksin työuupumuksen ja masennuksen kanssa jatkui. Löysin biisin, josta sain voimaa ajatuksilleni ja sille, että tässä maassa on meitä muitakin, jotka sairastavat masennusta ja työuupumusta.  Pystyn samaistumaan tähän biisiin täysin.


Olin parasta aikaa elämäs, elämäni parasta aikaa
tavoitellen sitä pientä palasta taivaast.
Ei koskaan matalaa aitaa.
Alko tuntuu, että hautaa täs samalla kaivaa.
Aina ankara itseäni kohtaan.
Vaikkei heikkouksia itsessäni kohtaa.
Ajoin itseni nurkkaan omilla vaatimuksillani.

Tottunu olee vahvin aina kaikist,
Mut nyt unelmat oli muuttunu painajaisiks.
Pelkäsin huomista. En halunnut herää.
Oli hetkii, kun en mistään mitään tajunnu enää.
Itsetutkiskelun kautta mä sain elämästä otteen taas.
Ilman apuu en ois enää täällä ollenkaan.

Hetkessä ystävänsä ikuisuuteen menettää
Ja se rikkoo äijän, vaikka on rikki jo ennestään.
Elämä jatkuu. Karavaani jatkaa kulkuaan,
vaik joskus tuntuu, että tähän paskaan alkaa turtumaan.
Koskaan ei saa katkeroituu, eikä liikaa kyynistyy.
Ei turhaan jossitteluun syyllistyy.
Perhe yhdistyy, ja musiikist saa voimaa jatkaa.
Vaikka tänään ois paha olla, koita jaksaa.

Oon maannu lattialla, miettiny miten täällä selvitään.
Oon huutanut keuhkot pihalle. On tuntunut, ettei pysty hengittää.
Mut oon täällä vielä. En anna pelon mua koskettaa
Ja nyt oon siellä missä muhun ei voi koskeakaan.

Tää menee niille, joil on paha olla.
Kun elämä lyö sata-nolla.
Oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä.
Nyt aurinko paistaa, horisontti siintää edessä.

- Cheek




Haluan selvitä

Olen aina ollut itselleni ankara ja vaatinut itseltäni paljon. Aina kaikki on pitänyt tehdä 10+ arvosanalla. Omilla vaatimuksilla olen itselleni tässä hautaa kaivanut. Olen tottunut olemaan töitten suhteen vahva ja työpaikkahan on ollut minun unelmatyöpaikka. Mutta nythän se oli muuttunut painajaiseksi.


Biisistä sain voimaa. Meitä on muitakin ja elämä tosiaan lyö joskus sata-nolla. Mutta tästä pitää ja haluan  selvitä. Haluan tuntea ”Nyt aurinko paistaa, horisontti siintää edessä.”


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti