9.9.2018

16.2 Särjetty unelma


Olemme vuosia etsineet kesämökkiä puolitosissaan ja tosissaan. Olemme käyneet lähiseudun useissa myytävissä mökeissä ja mökkitonteilla. Emme oikein tiedä mitä olemme etsineet, mutta sitä oikeaa ei vain ole löytynyt. 

Loppukesästä jo naureskelimme, että unelmiemme mökki ei taida koskaan tulla vastaan. Totesin miehelleni, että nyt pidetään etsinnöistä taukoa ja jatketaan tätä harrastusta jälleen ensi kesänä. Seuraavana päivänä mieheni tuli töistä kotiin ja näytti juuri ilmestynyttä myynti-ilmoitusta. Lähdimme saman tien katsomaan kohdetta.

Matkalla pohdittiin, että voisimmeko ajaa mökin pihaan. Tuskin siellä ketään olisi ja jos olisi niin esittelisimme rohkeasti itsemme. Pääsimme mökin pihaan.  Näkymä parkkipaikalta vaikutti lupaavalta. Kaunis rinnetontti, jonka alhaalla näkyi mökki. 

Lähdimme kulkemaan polkua pitkin alas. Mökki näytti kivalta. Kiersimme mökin taakse ja huokaisimme molemmat. Mökin takaa avautui kaunein järvimaisema mitä koskaan olimme nähneet. Ketään ei ollut paikalla. Katselimme varovaisesti ympärillemme. ”Se on tämä”, tokaisimme lähes samaan aikaan. Mökki ja sen ympäristö olivat aivan ihania. Kurkistelimme sisälle ja ihastuimme entisestään. 

Kotimatkalla päätimme tehdä tarjouksen. Jos mökki olisi ”susi”, niin rakentaisimme uuden sen tilalle. Paikka oli niin vakuuttava, että halusimme sen. Kun pääsimme kotiin, laitoimme kiinteistövälittäjälle viestin (koska oli jo niin myöhä). Seuraavana aamuna olimme onnelliset mökin omistajat.

Lisää ihastusta

Iltapäivällä mökillä olisi ollut yleinen esittely. Kiinteistövälittäjä perui esittelyn ja me pääsimme kiertelemään paikkoja oikein luvalla. Minua vähän jännitti, kun avasimme mökin oven. Ihan turhaan, sillä rakastuin mökkiin ensi silmäyksellä. Kiertelin sisällä ja ihastelin joka paikkaa. 

Mökki myytiin irtaimistoineen ja kaikki huonekalut sekä koriste-esineet olivat kohdillaan. Juuri tämän mökin tyylisiä. Mökki oli myös todella siistissä kunnossa. En olisi ikinä kuvitellut, että pidän toisten valitsemista tavaroista. Mutta kaikki tuntui vaan hyvälle. Mitään ei tarvitsisi hankkia. Ainoastaan uudet petivaatteet. Hienoa, voisimme aloittaa mökkeilyn heti kauppakirjojen laatimisen jälkeen. Unelmiemme mökki oli löytynyt.



Avaimet unelmaan 

Kun kaupantekopäivä vihdoin koitti, saimme avaimet mökille. Mökin myyjä, vanha nainen, saapui poikansa kanssa kaupantekotilaisuuteen. He olivat oikein mukavia ja kertoivat kaikenlaisia tarinoita heidän mökkielämästään. Oli sovittu, että mökin myyjä ottaa hänelle tärkeän kahviastiaston mukaansa henkilökohtaisten tavaroiden lisäksi. Hänelle oli tärkeää, että seuraavat omistajat voisivat jatkaa mökkielämää siitä, mihin hän sen päätti.

Kaupantekotilaisuuden päätteeksi nainen ojensi miehelleni kovakantisen, tyhjän kirjan. Hänen miehellään oli tapana pitää mökillä päiväkirjaa. Hän toivoi, että mieheni jatkaisi tätä perinnettä. Mielestämme ajatus oli aivan ihana.

Tyhjä mökki

Lähdimme innoissamme ensimmäistä kertaa omalle mökille. Otimme kahvia ja pullaa mukaan. Suunnitelmissa oli juoda kahvit isojen ikkunoiden vieressä sijaitsevan pirttipöydän ääressä, ihastellen samalla järvimaisemaa.

Kun pääsimme terassille, huomasin sieltä puuttuvan kalusteita. Avasimme oven ja astuimme sisälle. Näkymä oli mykistävä. Mökki oli lähes tyhjä. Suurin osa huonekaluista oli viety. Samoin kaikki hienot koriste-esineet. Hämmästellen katselimme ympärillemme. Mitä ihmettä on tapahtunut? Menimme katsomaan varastoja. Sama tunne, varastot oli ”siivottu”, eli iso osa tavaroista viety pois. Olimme todella pettyneitä.

Olimme yhteydessä myyjän poikaan. Selvisi, että myyjän tyttäret olivat käyneet tyhjentämässä mökin ilman lupaa. Poika oli yhtä hämmentynyt kuin mekin. Hän lupasi huolehtia, että kaikki tavarat palautetaan.

Miten joku ihminen voi toimia noin? Ja vielä omaa äitiään kohtaan. Hakea tavarat ilman omistajan lupaa, piittaamatta yhtään mistään. Tuntui pahalta myyjän puolesta. Päätimme antaa heille mahdollisuuden palauttaa tavarat tiettyyn päivään mennessä. Jos tavaroita ei kuulu, viemme asian eteenpäin. Emme kuitenkaan haluaisi lähteä taistelemaan hinnan alennuksesta, vaan haluamme kyseiset tavarat takaisin. Ihastuimme mökkiin kokonaisuudessaan, tavaroineen päivineen.

Särjetty unelma

Päivä päivältä on tuntunut pahemmalta. On sellainen olo, että luonani olisi käynyt varkaita. Joku on koskenut unelmaani, särkenyt sen. Käydessämme mökillä, se ei tuntunut enää ihanalta mökiltä, vaan muistutti suuresta pettymyksestä. Unelmamökin tunnelma oli poissa.

En usko saavani kaikkia tavaroita takaisin, sillä emme muista koriste-esineitä, astioita ja pientarvikkeita niin hyvin. Osasin tehdä luettelon huonekaluista ja tärkeimmistä tavaroista, mitä muistin. Odotan nyt jännittyneenä tuota tavaroiden palautuspäivää. Haluan uskoa ihmisistä hyvää ja toivon saavamme tavarat takaisin.

3 kommenttia:

  1. Oho, mikä tapaus! Ei uskoisi, että joku voi toimia noin. Toivottavasti saatte tavarat takaisin.

    VastaaPoista
  2. Huh huh! Onpa tapaus. Tuntuu pahalta puolestasi. Mietin kun tuo 'tyhjennys' on tapahtunut kaupantekopäivän jälkeen, päivänä jolloin saitte avaimet, miksi teille ei annettu kaikkia avaimia? Aika epätavallista että entisille omistajille tai heidän läheisilleen jäisi avaimia. Teidän sijassanne miettisin kaupan purkua. En haluaisi 'varastettuja' tavaroitani takaisin, mutta en myöskään mökkiä johon on 'kajottu'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on aika tapaus, emmekä ikinä olisi uskoneet, että näin käy. Vara-avain on ollut paikoillaan...luultavasti sitä on käytetty. Haluan vielä uskoa, että tavarat palautetaan antamaamme päivämäärään mennessä.

      Poista