14.10.2017

13.3 Masennus ja parisuhde

Masennus vaatii masentuneen puolisolta paljon. Puolison täytyy nähdä ja ymmärtää, milloin toinen vajoaa. Sen on annettava tapahtua, eikä sille voi kukaan mitään. Puolisolla saattaa olla usein avuton olo, kun ei pysty auttamaan. Sitä joutuu katsomaan vierestä, kun rakas vajoaa pohjalle, tietäen rakkaan myös kärsivän tästä. Puoliso saattaa piilottaa myös pettymyksen tunteensa, kun näkee toisen jälleen vajoavan. Hyväksyä, että ei voi auttaa, vaikka kuinka haluaisi.

Masennus ottaa välillä vallan

Minulla on tällä hetkellä hyvä kausi meneillään, eikä masennustila ole enää arkipäivää. Mutta ristiriitatilanteissa masennus ottaa minusta vallan. Riita tai erimielisyys puolison kanssa, niin minä vajoan. Vajoan niin syvälle, kuin vaan sillä hetkellä se on mahdollista. Pysyn pohjalla muutaman päivän ja tuntuu kuin viihtyisin siellä. Kuin olisin pakoretkellä hankalista asioista. En pääse sieltä hetkeen pois, enkä oikein haluakaan.



Tämä vaatii mieheltäni paljon. Hän joutuu olemaan aina se, joka aloittaa riitojen selvittelyn. Hän joutuu odottamaan, että olen ollut pohjalla muutaman päivän. Hänen täytyy antaa minun olla siellä. En oikein osaa selittää tilannetta. Sillä silloin kun vajoan, se vaan tapahtuu. Vaikka tiedostan asian, en voi sille oikein mitään. Eikä riitojakaan voi alkaa välttelemään. Ne kun mielestäni kuuluvat parisuhteeseen.

En pääse yksin pois

Kun olen ollut pohjalla muutaman päivän, en pääse sieltä yksin pois. Silloin tarvitsen apua ja pystyn myös sitä vastaanottamaan. Tällöin kykenen keskustelemaan ja selvittämään mahdolliset erimielisyydet. Tiedän, että tämä satuttaa toista paljon. Eikä ole reiluakaan, että toinen on aina se sovitteleva osapuoli. Harmittaa ihan suunnattomasti, sillä en haluaisi, että se on näin. Odotan todellakin sitä päivää, kun olen selättänyt masennuksen kokonaan. 


2 kommenttia:

  1. Miulla on osittain samallainen tilanne meneillään.. Ei tarvitse kuin vähän riidellä miesystävän kanssa niin vajoan pohjalle.. Huomaan, että tää eeioo helppoo miehellekkään kunksuutun pienestä ja sitten mökötänkin yksin makuuhuoneessa paripäivää 😔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, on sydäntä raastavaa tajuta, kuinka paljon toinen välillä kärsii :(

      Poista