9.6.2017

10.2 Enkö sittenkään jaksa?

Ensimmäinen työviikko takana. Tai oikeastaan se oli kolmipäiväinen työviikko, sillä eilen oli hyvinvointipäivä ja tänään pidän tarkoituksella vapaapäivän. Kolme kahdeksantuntista työpäivää tällä viikolla takana.

Keho kuin vanhus

Melko raskasta. Enkö sittenkään ole kunnossa? Mieli tekee tehdä vaikka mitä, mutta keho ei vaan jaksa. Tuntuu kuin nuori mieli olisi vanhan ihmisen kehossa.  En jaksaisi millään istua työpisteellä, koska keho on niin uupunut. En tiedä mistä tämä johtuu. Olen aina ollut hyvässä kunnossa ja harrastanut liikuntaa. Nyt, kahteen kuukauteen en ole liikkunut kuin harvakseltaan, koska keho pistää stopin. Mieli tekee, mutta keho vaan ei jaksa. Mistä ihmeestä tämä johtuu? Enkö sittenkään ole valmis vielä työelämään?

Silti olen päättänyt, että seison vaikka päälläni ja olen töissä juhannukseen asti. Jos tämä on vaan sitä työhön paluun väsymystä. Toivoisin kovin niin. Neljän viikon kesäloman jälkeen se todellisuus sitten iskeekin. Periaatteessa syksyllä sitä oikeasti vasta näkee, onko minusta työelämään enää ollenkaan… Tuntuu edes hassulta ajatella näin, koska päässä leikkaa hyvin ja mieleni tekee tehdä töitä. On epätodellinen olo, kun keho pistää vastaan.


Uusi työpiste

Tiistain aamupäivä meni hienosti. Sain uuden työpisteen ja tein siitä mieleiseni. Uusi työpiste on tärkeä. Sen tarkoitus on konkreettisesti kertoa minulle, että asiat ovat muuttuneet. Samoin työpisteen vaihdos kertoo muulle henkilökunnalle, että roolini työpaikalla on muuttunut. Tämä on myös tärkeää, sillä usein on vaarana pikkuhiljaa palata vanhoihin työtehtäviin, jos muutos ei ole näkyvä. Kun työpiste oli valmis, olin kerta kaikkiaan uupunut. Ehkä tämä oli henkisesti tarpeen ja viimeinen muistutus vanhasta työroolistani hävisi uuden paikan myötä.


Mieli ehdottelee

Olin tiistaina terapiassa ja keskustelimme näistä mieltä askarruttavista asioista ja varsinkin jaksamisesta. Mieli on siitä erikoinen, että se saattaa ”uskotella” minulle etten jaksa. Ja jos jauhan sitä päivästä toiseen, näin tulee tapahtumaan. Nyt vaan täytyisi antaa itselle armoa.
Terapeutti kehotti minua pitämään pidennettyjä kahvitaukoja ja ruokatunnillakin venua normaalista ajasta. Minulla on siihen oikeus, koska olen työkokeilussa. 

Keskiviikkona sitten lepuuttelinkin kehoani säkkituolissa. Meillä on kahvihuoneessa pari säkkituolia, enkä ole niissä koskaan oikein makoillut. Nyt menin hiukan aikaisemmin tauolle ja rojahdin kahvikuppini kanssa säkkituoliin kehoani lepuuttelemaan. Se oli hyvä neuvo. Samalla minua taas muistutettiin, että muistaisin tämän olevan työkokeilu. Niin minä muistankin. Mutta olen luonteeltani sitkeä… en halua antaa heti periksi. 

Voiko väsymys johtua jostain muusta?

Olen myös miettinyt, että voiko väsymys johtua jostain muusta kuin uupumisesta? Onkohan minulla kaikki veriarvot ym. kunnossa? Siitä on vuosi aikaa, kun  minulle tehtiin kaikki mahdolliset testit. Kaikki olivat tuolloin kunnossa. Ensi viikolla minulla on psykiatrilla aika. Täytyy siellä keskustella tästä kehon väsymyksestä.


2 kommenttia:

  1. Tsemppii, jäin itse nyt saikulle ahditsuksen ja yöllisen heräilyn ja unettomuuden vuoksi. 9 vuotta sitten paha masisjakso ja tuntuu että tuo ahdistus on kääntymässä masennukseksi, kävin työterveydesslä juttelemassa ja sain reseptin lääkkeisiin,joita kohta viikon syönyt, vähän kauhistuttaa ajatus työhön paluusta, työ on todella kiireistä ja stresssaavaa ja tulosta pitäisi syntyä töissä. miettinyt että voiko tämän masennuksen alku olla tuo uusi työ. ainakin ahdistus alkoi siitä kun öisin heräs miettimään työasioita ,sanotaan että ahdistuksesta voi kehittyä masenus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla. Tuntuu, että niin moni asia voi muuttua masennukseksi. Ja ahdistus on varmasti yksi niitä oireista.
      Toivotan sinulle oikein paljon voimia ja muista kuunnella omaa jaksamistasi ja terveyttäsi. Sen tässä olen matkan varrella oppinut, että terveys edellä pitää mennä.Vaikka vaikeaahan se nykymaailmassa on.

      Poista