1.5.2017

9.13 Iloa ja masennusta

Kun olin ilmoittanut töihin sairaslomani jatkuvan, olo oli helpottunut. Tuntui, että loputkin raskaasta taakasta oli jäänyt lääkärinkäynnille. Nyt olisi aikaa kerätä voimia ja astua uuteen työnkuvaan 1.6. lähtien. Se, että saan palata töihin pikkuhiljaa työkokeilun kautta, on mielestäni hyvä juttu. Minulle painotettiin vielä, että kyseessä on työkokeilu. Jos työnteko ei jostain syystä onnistu, on minun otettava lääkäriin yhteyttä ja keskusteltava asiasta. Odotan kuitenkin, että työt alkavat sujumaan ja nautinto työnteosta palautuisi. 

Terapeutti pyysi nauttimaan toukokuusta ja pitämään sitä ansaittuna lomakuukautena. Nyt vasta voin ensimmäisen kerran hengähtää ja keskittyä parantumiseen. 

Toiseen kaupunkiin

Ystävälleni sattui talviloma juuri sopivasti tälle viikolle. Sovittiin, että lähden yökyläilemään hänen luokseen. Kiertelimme kaupungilla, söimme hyvin, lenkkeilimme ja juttelimme niitä näitä. Oli hienoa huomata, että oloni oli rennon normaali. Nautin olostani ja ystäväni seurasta. Minusta kuulemma huomasi ulospäin, että iso taakka on lähtenyt pois harteilta. 


Hyvinvointipäivä

Viikonloppuna oli tiedossa hyvinvointipäivä ystävien kanssa. Yksi ystävistäni opiskelee hyvinvointialaa, ja saimme olla ”koekaniineina” hyvinvointipäivänä. Päivä alkoi rauhoittumisella ja metsälenkillä. Oli jännä huomata, miten vierasta minun oli nauttia metsästä.

Aluksi minulla oli täysi työ pysyä läsnä, koska kävelimme hiljaa ja jokaisella oli oma tilansa. Huomasin kuitenkin tämän nopeasti ja tarkoituksella yritin tehdä kaikenlaisia havaintoja ympärilläni. Pysähdyimme välillä kuuntelemaan linnunlauluja, pidimme silmiä kiinni ja kuuntelimme metsän ääniä. Teimme kaikenlaisia harjoituksia ja pystyin nauttimaan metsässä olosta paremmin kuin koskaan. Olin ylpeä itsestäni ja saavutuksestani olla läsnä lähes koko ajan.

Päivä jatkui ruokailun merkeissä ja hyvinvointitehtävien parissa. Virallisen osuuden jälkeen meillä alkoi saunailta. Minulla oli kova halu nauttia saunaillasta ja unohtaa sairauteni. Jätin tarkoituksella iltalääkkeen pois, jotta voisin saunan yhteydessä nauttia pari olutta. Meillä oli älyttömän hauskaa. Nauroimme niin paljon, että vatsalihaksissa tuntui ja vesi valui silmistä. Se oli ihanaa. 


Masennuspäivä?

Herään yöllä yöpuku märkänä. Voiko tämä johtua siitä iltalääkkeen ottamatta jättämisestä? Onko kehoni niin riippuvainen tuosta lääkkeestä, että reagoin heti tällä tavalla? Vai onko kehoni sittenkin vielä stressitilassa ja lääkkeen ottamatta jättäminen vaikuttaa näin? 

Aamulla olo on väsynyt. Huomaan olotilasta, että tästä päivästä on tulossa erilainen. Kaikki asiat ärsyttivät heti aamupalasta lähtien. Lähden lääkärin suosittelemalle lenkille. Jos ärsytys jäisi jonnekin matkan varrelle. Ei jäänyt.

Aloin tekemään ruokaa ja nieleskelin itkua. En tiedä miksi minua itkettää, mutta itkettää kuitenkin. Samalla mietin, että johtuuko tämä siitä, että en ottanut illalla lääkettä. Vai olenko vaan naivisti ajatellut , että nyt kun kaikki pitäisi olla töitten suhteen kunnossa, ei masennuspäiviä enää tulisi. Olin jotenkin yllättynyt olotilasta.

Ruokapöydässä syön itkua nieleskellen. En halunnut näyttää perheelleni, että minua itkettää. Ruokailun jälkeen kerroin meneväni päiväunille. Suljen makuuhuoneen oven ja käperryn viltin alle. Itken, mutta en tiedä miksi. 


2 kommenttia:

  1. Moi, minulla on kuukausi sitten todettu keskivaikea masennus. Olipa kiva löytää blogi, jonka kirjoittaja käy läpi samoja asioita! Lueskelen ajan kanssa kaikki kirjoitukset läpi, hurjan paljon tsemppiä sulle jatkoon. Jos kiinnostaa, niin mun blogi löytyy osoitteesta pilviapaivanpaistetta.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Käyn tutustumassa blogiisi. Mukavaa kevään jatkoa ja voimia vointiisi.

      Poista